ESC 2014 1/3

Kännykkäni galleria on ihan aineissa, eikä suostu näyttämään kuvia edes puhelimessa, saati sitten lataamaan koneelle, joten tänään vuorossa on vähän tekstipainotteisempaa tavaraa.

Source: http://www.eurovision.tv/

Kuten saatatte tietää, olen yksi ultimaalisimmista viisuhomoista, ja osaltani Euroviisujen seuraaminen on ollut käynnissä jo syksystä saakka, kun osallistujamaita puidaan ja aikaisimmat linnut valitsevat jo edustajaansa. Niinpä tämän intohimoni varjolla päätin aloittaa tällaisen kolmiosaisen "sarjan" (koska kellään on tuskin innostusta lukea enempää, twitteriin saatan jotain ekstraa hehkutella) tämän vuoden kisoista. Ensimmäisessä osassa pohdin järjestelyjä, osallistujia ja kaikenlaista perusjuttua kisoista ennen kaikkien edustuskappaleiden julkistusta. Toinen osa on ennen semifinaaleja, ja siinä kerron kaunistelemattoman mielipiteeni kaikista kappaleista, sekä veikkaan finalistit, voittajat, julkistan omat suosikkini ynnä muuta. Viimeinen osa ilmestyy kisojen jälkeen ja on omistettu kaikenlaisille jälkifiilistelyille; mitä tykkäsin kisoista, "voittiko oikea", mitenkäs ensivuonna... Vuoden 2013 kisoista minulla oli myös kattavat arvostelut jokaisesta biisistä, mutten tiedä julkaisinko niitä koskaan, vai jäivätkö vain kovalevylle kummittelemaan. Nyt kuitenkin viisukatsomoseuran puutteessa haluan tuoda mielipiteeni julki edes jollekin taholle, ja kenties sieltä ruudun toiselta puolelta löytyy joku toinenkin kiinnostunut? 

Source: Wikipedia.org

Visuaalisuutta arvostavana ihmisenä pakko sanoa, että toistaiseksi tämän vuoden Euroviisujen designpuoli ei juuri hetkauta. Ja slogan, "#JoinUs", eih. Nämä hashtagit pursuilevat jo vähän yli, ja jotenkin olisin toivonut jotain... herkempää kenties? Sininen jalokivikin jättää vähän kylmäksi, ja logo kokonaisuudessaan on vaan tajuttoman tylsä (vaikka voittaakin vuoden 2007 grafiikat kyllä mennen tullen). Viime aikojen värikkäät kokonaisuudet ja kauniit levyjen kannet ovat olleet kaikkiaan ihania, ja niiden jälkeen tällainen on vähän töks, mutta myönnettäkööt että onhan toi aika Euroviisu. Moderni ja risuaitoineen ajan hengessä, ehkä itse olen vaan takavuosiin jämähtänyt. Teemakappale sen sijaan on mielestäni todella upea, todellakin toista maata kaiken laimeuden rinnalla ja se onkin Frozen-soundtrackin ohella soinut ahkerasti loopilla. Lavasta en oikein osaa sanoa vielä juuta enkä jaata, pikkulinnut lirkuttelivat että green room olisi tulossa keskelle katsomoa. Jännää nähdä miten toteutuu käytännössä, tuo halli kun ei mikään tilaihme ole. Jotain timanttiteemaa kuitenkin salaa toivoisin!

Kiitos EBU ja SVT, tänä vuonna saadaankin aika tynkäisistä viisuista nauttia. Suuri liuta maita on talousongelmien ja muiden syiden vuoksi vetäytynyt kilpailusta ainakin tämän vuoden osalta, toivottavasti säästäisivät ahkerasti jotta päästäisiin isommalla osallistujaporukalla viettämään mahtavia kuusikymppisiä! Puola kuitenkin on pitkästä aikaa mukana pelissä, kiva että palasivat, vaikkei kappale ainakaan minuun kauheasti melodista kohtaa lukuunottamatta vakuuta. Toinen kisoihin palaava taukoillut maa on Portugali, jonka edustuskappaleet vuotta 2011 lukuunottamatta ovat monesti olleet ihan siedettäviä, mutta naapurimaiden puutteessa pääsevät finaaliin liian harvoin. :C  Siitä päästäänkin kätevästi aasinsillan kautta toteamaan, että yllättävän moni Balkanin & itäblokin maa (mm. Kroatia, Kypros, Bulgaria, Bosnia & Herzegovina, Slovakia, Turkki...) on päättänyt tänä vuonna vetäytyä, mukana ääniharava Serbia. Sloveniakin meinasi jättäytyä pois, mutta lähtivät mukaan leikkiin viime hetkellä. Jännittäen odotan kuinka tämä vaikuttaa äänestystuloksiin, kun ei ole niin paljon naapurinuoleskelua tuolla Unkarista etelään. Lukuisat pikkuvaltiot kokivat myös parhaakseen jättäytyä pois kisoista, mainittakoot esim. Monaco, Luxemburg, Andorra & Liechtenstein. Osallistujamaita on alle 40, harvinaisen pienilukuiset Euroviisut siis tiedossa. :D

Juontajat ovat itselleni vähän nevahöödejä, eikä lavastakaan voi vielä mitään oikein kommentoida, mutta kaiken kaikkiaan odotan upeaa showta! Minkähän pohjoismaan vuoro tänä vuonna voittaa? Suomen kappaleesta en kauheasti ole missään vaiheessa pitänyt, mutta tähän mennessä valittujen edustuskappaleiden rinnalla meillä voisi olla jopa mahdollisuuksia edetä ihan finaaliinkin saakka, vielä ei siis sellaista "vau"-biisiä ole tullut. Saksan suhteen odotukseni ovat tänä vuonna korkealla koska listalla on monia upeita ehdokkaita, tällä hetkellä (torstaina siis) katson heidän "jokerifinaalinsa" livestreamia ja taso on täälläkin sellainen UMK kertaa 5 ja edustuskappale lauletaan ilmeisesti saksaksi, jee! Nyt vaan odotellaan että loputkin kappaleen valittaisiin, niin pääsen haukkumaan lauluja lyttyyn~

A rough translation in broken English

So you may know that I'm one of the biggest eurofags on earth and I've been following this year's Eurovision song contest since the very beginning, as always, when participating countries are still under discussion and only few countries are picking their songs. Thus for this reason I decided to start this three-part "series" (idk) of this year's competition. First part will be discussing all the basic stuff, such as participating countries, graphics and so on. In the second part I will tell my honest opinion of each song and the third one will be for my feelings after the Grande finale. Since I won't have any company when watching ESC, I wanted to share my stuff with at least someone...

The visual appearance of 2014 honestly is not my piece of pie. Sure hash tags and diamonds are modern, simple and so on but still I feel like it's missing something. After these colorful designs from the past years this one is pretty lame but maybe I'm just stuck in the past. However, the anthem is something I love and keep listening again and again. It doesn't really match with the visual design though. This year the green room will be in the middle of audience and far I have no opinion about that but I hope it works? I wish the diamond theme continued with the stage and stuff, that would be great (at least in my dreams).

This year a huge bunch of countries decided to withdraw from the competition, mainly for financial reasons. Surprisingly many of these countries are from the Balkans & Eastern block, e.g. Croatia, Cyprus, Bulgaria , Bosnia & Herzegovina, Slovakia, Turkey... Serbia also decided to not to participate this year and I'm looking forward how this affects the results, since they usually get all the Balkan votes at least in semifinals. Small countries such as Monaco, Luxembourg, Liechtenstein and Andorra are also skipping this year nad in total there will be less than 40 countries taking part in this year's ESC. Returning countries this year are Poland (with poopy song) and Portugal (song not confirmed yet, hopefully not so poopy) and I wish them both a warm welcome!

This year's hosts are still kinda neverheards for me and stage obviously isn't completed yet, but all in all I am eagerly looking forward to a great show! I wonder which Nordic will get the trophy this year (not Iceland, that's for sure). Finland's song isn't really to my taste, but in the other hand none of our participants was. *sigh* Currently my highest expectations are for Germany since they have a great number of nice representatives. Now I just have to wait for the other countries to pick their songs, yay~

 Nämä kuvat wanhojen jatko-etkoilta vein julmasti kaverin albumista (jälkimmäiseen tosin lisäsin tuon Elsan), mutta koska itselläni ei ollut mitään kunnon kuvia tuosta viime postauksessa esittelemästäni asusta kokonaisuutena. Eipä tästäkään kauheasti näe, mutta ainakin huomaa etten ole vielä sijoittanut varojani kunnolliseen blouseen, joten äidin kauluspaidalla mennään. Ensimmäisen kuvan jälkeen vesilasin nautittuani päätin vetäytyä kahvilan nurkkasohvaan loneroimaan (selvästi omassa elementissäni) ihan perseen näköisenä hiukset ja kaikki länässä odottelemaan ajan kulumista. Istuinkin siinä mukavasti pilkkuun saakka, jolloin muut päättivän lähteä Circukseen rellestämään ja itse lähtin kotiin omiin jatkobailuihini. Huomatkaa muuten, kuinka mekko ei istuessanikaan peitä polvia #TallLolitaProblems >.< Jospa olisin edes 20cm lyhyempi...

These photos are from our prom pre-after-party-thingy and I stole them from my dear friend's album since I really didn't have any proper pictures of me wearing the stuff showed in my previous entry. As you can tell, I still don't own a proper blouse and this one was borrowed form my mom. Sigh. After having a glass of water I decided to escape from people and be a loner (I sure was in my element) with my hair and everything looking like butt. So there I was waiting for the time to pass by until the very last minute until others decided to leave me and go to some night club thing and I went home to party hard Obama self. Notice how my dress can't cover those fugly knees even though I'm sitting... If I only were a few inches shorter >.< #TallLolitaProblems

Mitäs muuta. Tovin oon nyt viettänyt kiinan opiskelun parissa ja toistaiseksi tykkään, vaikkei käsialani olekaan se kaikista hohdokkain (ks. näyte yllä) mutta ainakin opettaja saa selvää. Tähtäimessäni on parin kuukauden intensiiviopiskelun jälkeen mahdollinen reissu Sanghaihin, mikä pitääkin opiskelumotivaatiota kivasti yllä. Muuten koulu alkaa taas vähän lipsua käsistä, eikä penkin alle mennyt koeviikko ja olemattomat ylioppilaskirjoitussuunnitelmatkaan juuri auta. Melko pyllystä kaikki siis. Paitsi että hei tilasinhan mä uudet piilolinssit, tällä kertaa kokeiluun siniset taas vaihteeksi. 

What else. Lately I've been up to learning Chinese and so far I enjoy it though my handwriting isn't the best (hey, I just have my own special font!). My goal is a possible trip to Shanghai after couple months of intensive studying, which really improves my motivation. Otherwise school is going so-so and hnngh everything sucks.

Onko muuten kukaan menossa Tampereelle kuplimaan? Itse olen menossa sinne piipahtamaan viikonlopuksi parin kaverin kanssa, vaikka tapahtuma sijoittuukin ihanasti keskelle koeviikkoa, jolo. Kovasti olisi hinku jotakin cossia tuolla, mutta pää lyö ihan tyhjää. Nyt alkaakin olla viimeisiä kriittisiä hetkiä aikaa päättää, mikäli meinaan saada peruukin kotiin ennen Kupliita. Näihin tunnelmiin kuittaan tältä kertaa, palailkaamme taas pian! (:

☆Thank you!☆

Love, Love, Love

Gleen 5. tuottis alkoi torstaina ja siihen juontaa juurensa tuo otsikko.

Koska koevviikko ja enkä ihan oikeasti ole tehnyt mitään muuta kuin syönyt omenapiirakkaa ja lukenut Lokki Joonatania, niin tavallisen kuulumispostauksen sijaan ajattelin enemmän kirjoitella vähän tyylistäni ja mistä pidän ja sellaista. Kuten ulkoasustakin (ja omasta huoneestani) huomaa, olen obsessoitunut pinkkiin ja sen sellaiseen. Todistetusti olen liikkunut myös kodin ulkopuolella niin lolitahepenissä, kuin jonain gyaruksi kategorisoitavanakin. Nykyään on kauheasti niitä elitistejä, joiden mukaan tyyliä X ei voi edustaa, jollei kellon ympäri ole täydessä tällingissä, mutta onneksi Suomessa on myös ihan mukavaakin porukkaa, jotka hyväksyy jengiin kaikki epämääräisimmät sekasikiötkin. Ite en koe varsinaisesti edustavani mitään tyyliä, koska tykkään niin monenlaisista jutuista, enkä myöskään toisaalta katsoisi pahalla pössyttelevää lolitaa, kukin tyylillään ja tehkööt miten huvittaa.

Eli siis yksi ilmeisimmistä, eli gyary. Vaikka tykkäänkin tyylistä ihan yleisesti, on mun oma suosikki "linja" ehkäpä himekaji, casualimpi himegal. Mulla on monia offbrand- ja brändirättejäkin, mutta en kuitenkaan täyspäiväisesti "jaksa" pukeutua kukkaprintteihin. Nytkin kun toi talvi tuolta tekee tuloaan, niin hihhuloin mieluummin verkkareissa ja villapaidassa (kotona siis ^^).

Kun gyaru-lehtiä selailee, huomaakin vähintään kolmasosan lehden lopusta olevat varattu "Pudotin 25 kiloa ja nyt BMI:ni on vihdoin 12!"- tarinoille, rintaimplanttimainoksille sekä kaikenlaiselle "näin saat sieraimistasi hyväksyttävän muotoiset"- plastiikkakirurgiaroskaa. Jos esimerkiksi Demi-lehdessä olisi samanlaista settiä, ihan varmana useampikin taho tekisi valitusta? Tiedän, että Aasiassa kauneuskirurgia jyllää ja gyarussa on tietynsortin ihanteita, mutta mielestäni se menee jo liian pitkälle. Yllä olevat kuvat ovat esimerkki, minkä sorttista juttua gyaru-lehdissä on, jollette itse ole päässeet näkemään. Joo, se on muotilehti ja näin, mutta silti saan noukkia leukaa lattialta aina kun noita juttuja lukee. Loppujen lopuksi mun mielestä gyaru on kuitenkin eniten hiuksia, meikkiä ja sitä tyyliä ylipäänsä.

Kuitenkin, ainoa asia jota varsinaisesti vihaan gyarussa, on Gyary Secrets. Jokainen gyaru sivun varmasti tietää, mutta he joille tämä on uusi tuttavuus niin voin vähän avata. GS on siis livejournal sivusto, jonne saa anonyymisti postata "salaisuuksia", eli periaatteessa paint-muokattuja kuvia, joissa haukutaan muita. Jollet aiemmin mainitsemiani laihuus-sierain-isotissi-kriteerejä täytä, niin yyh painu pois mun internetistä. Valitettavan monen aloittelevan gyarun kuva sivustolle päätyy, eikä se tosiaan ole kivaa olla sillälailla julkisesti mollattuna. Etenkin mitä, joka silmävamman vuoksi ei kykene pitämään piilareita kuin vasemmassa silmässä, olisin aivan loistava uhri. Toki siellä on myös "Tää on tosi nätti tyttö" ja "Voih miksi tää lopetti bloggaamisen"- tyylisiä juttuja, mutta pääasiassa keskitytään haukkumaan ihmisiä, joille ei viitsitä päin naamaa kuitenkaan sanoa mitään. Täyttä pastaa koko sivu sanon minä. Tälle kyseiselle sivustolle on päätynyt monia suomalaisiakin dissattavaksi, mutta onneksi Suomen sisäisissä gyarupiireissä ei tällaista syrjintää (ainakaan tietääkseni) esiinny. Mutta ei tää maailmanlaajuisesta yhteisöstä ainakaan kauhean hyvää kuvaa anna.

 

NUFF SAID.


(tyttö parka)

Seuraavana käsittelyssä onkin lolita. Johan järki sanoo ettei siihen joka päivä viitsi pukeutua, joten siitä en jaksa puhua. Jälleen kerran mielestäni Suomessa on asiat suhteellisen hyvällä mallilla, eikä täällä ole sellaista "OMG REPLICA!!1" juttua (tai no varmaan on, mutta ainakaan elitistilolitat antaa kaikkien kukkien kukkia ihan rauhassa). Lolitassa tykkään siitä positiivisesta huomiosta, jota en koskaan muulloin kuin kyseisissä pukineissa ollessani saa. Ei sanat siitä kuvailemaan sitä sisäistä hymyä jonka saa kun joku randomi tulee sanomaan miten söpöltä näytän, mutta toisaalta pieni osa miusta ottaa sen aina piilovittuiluna, mutta nykyään olen saanut aivot ohjattua kiittämään aina kehuista ja välttelemään masentumista. Lolitoissa kouluilin viimeksi... Taisi olla viime viikon alusta. Silloin päälläni oli tuo aiemmin esittelemäni Colorful Drop, mutta hieman arkisemmin converseihin ja pitsittömään blouseen yhdistettynä, joten ihan överiksi en mennyt. Jos joku näistä "ah oon paras" elitisteistä sen koordin olisi nähnyt niin varmasti inho olis roihunnut kuin helvetin liekit :D Mä oon lolitasta kuitenkin jo ala-asteelta saakka tykännyt, niin hate on me haters mutta mähän en tästä tyylitä luovu, miten wannabe itapaska ikinä olisinkaan.

Näiden kahden lisäksi rakastan monia monia muitakin tyylejä, jotka myös yksittäisiin asu- ja vaatevalintoihin vaikuttavat. Pääsyy miksen kumpaakaan edellämainitusta niin ahkerasti heruta ja harrasta on mainittujen syiden lisäksi se, että yksinkertaisesti olen liian pitkä ja jalkani ovat kauheat kanootit. Japsien kengänkoot loppuvat yleensä 38-39, joten Bodylinen lisäksi en mistään muualta saa sopivia. Se esittelemäni AP:n hame? Peittää juuri ja juuri puoli reittä :D Pitäisikö itkeä vai nauraa. Säädyllinen lolihamehan on siis about polviin saakka, joten vielä ainakin kymmenisen senttiä pitäisi koipien lyhentyä.

 Niin monesti on pyydetty että "kuvaile tyyliäsi parilla sanalla", mutta mun tapauksessa se vaan on ihan mahdotonta. Yhdistelen paljon tyylejä ja tuon niihin erilaisia piirteitä ihan oman maun mukaani. Jos olisi pakko sanoa että minkä puolesta liputan, niin ehkä se tuo himekaji jollain asteella on, mutta eipä sitäkään välttämättä suoraan katsomalta huomaisi. Mulla on pari kertaa ollut jotain inspiraatiokuvia täällä vilauttamassa makua, mutta tykkään vähän kaikesta, joten enpä tiiä onko nekään paljoa mitään valottaneet. Tässä kuitenkin ovela aasinsilta vilauttaa viimeaikaisia nettitilauksiani, joista osaa vielä odottelen. Kaipa näistäkin vähän mun tyyliäni näkee? Kuvat joissa ei copyrighteja ole, ovat kätsysti linkkejä sivuille, josta ne olen pöllinyt.

(tuo ihana paita siis)

Uuh. Ostostilstalla vielä joku kiva vaaleanpunainen baskeri (atm mulla on sininen), lapaset ja sit myös joku valkoinen villakangastakki olisi ihan unelma. Tähän päätän tämänpäiväisen sepustuksen, mutta pakko vielä mainita että pääsin Ukrainan uutisiin!!1 En kyllä ole ihan varma onko uutisista kyse, mutta telkkasiin anyways. Kohdassa 2:27-> syön rusinoita <3 En kerro missä mutta koittakaa spottailla. Nyt hyvää yötä ja näin, mä lähden jatkamaan lukemista n_n

About my diet + SG day one

Tarkoitukseni oli laittaa kuvia yli-ihanasta yllätyksestä jonka postimies minulle perjantaina toi, mutta läppärissä ei olekaan muistikorttipaikkaa ja lukija on hukuksissa ja noh, ilman kuvia se voisi olla melkoisen tylsä postaus. Muutenkin tuntuu että blogi täyttyy vain ostoshimoni tyydyttelyistä ja pakettien availusta, joten kiva kirjoittaa vähän jostain muusta ja asiapitoisestakin.

Miksi edes rupean millekään dieetille, vaikka BMI:ni huitelee rajusti alipainon puolella? Koska koin valaistumisen ja tajusin ruokailutottumusteni ja elämäntapojeni olevan ihan hanurista. Muistatteko ne monet suklaalevyt, jotka ostin Saksasta? Säilyivät peräti kaksi viikkoa. Muutenkin jos menin kauppaan etsimään välipalaa tai ruokaa, nappasin yleensä mukaan vain karkkia, leivoksia tai mitäs kivaa makeaa sitä nyt keksiikään. Jos tätä samaa rataa jatkan niin kuka tietää millainen minä kymmenen vuoden päästä olen. Kuntonikin on ihan retuperällä, joten elämänlaatu tuskin tulisi olemaan hehkeää.

Yksi syy muuten on, koska Tracon-asuni pikkuisen vilauttaa vatsaa, niin tottakai sitä voisi vähän timmintää...

Näyttääkö karmealta? Niin minustakin. Skinny Girl dieettihän on alunperin syömishäiriöisten suosima ja kehittelemä (en siis nyt lauo mitään absoluuttisia totuuksia, koitan vaan saada jotain täytetekstiä) ja sen ideana on yksinkertaisesti asettaa kalorirajat joka päivälle. Vatsaa saa täyttää vihanneksilla, hedelmillä ynnä muilla ja tottakai kalorittomilla tuotteilla. Vikan päivän kunniaksi vielä paastotaan, oi sitä riemua! Skinny Girlin paras puoli muuten on se, ettei mitään yksittäistä ruoka-ainetta ole varsinaisesti kielletty, joten voin aina silloin tällöin nautiskella suklaan parissa (kohtuudella toki).

Tässä on se versio, jota itse noudatan. Lukumäärät ovat paljon järkevämpiä ja ihan hyväksyttäviä mielestäni. Olen kalenteriin joka päivälle kirjannut ylös kunkin päivän maksimirajan, lisäksi kännykässäni on S-health (tjsp), johon kirjaan ylös syömiset kaikkia tuoreita hedelmiä ja vihanneksia lukuunottamatta. Koska koulussa ilmoittauduin virallisesti kasvissyöjäksi (mutta ilmoitin syöväni kanaa ja kalaa, miksi oi miksi u_u Ei enää kehtaa mennä korjaamaan) niin tottakai ruoat ovat kasviperäisiä. Tällähän logiikalla saisin syödä mitä napa vetää, eikö? Tämän takia päätin että vain tuoreet lasketaan ns. "nollatuotteiksi". Vaikka tämä onkin suht yleinen ja tunnettu dieettimuoto, päätin silti jalostaa siitä minulle itselleni sopivamman ja mieleisemmän.

Nyt olen päivän ajan noudattanut tätä, ja kuinka sujui? Vallan mainiosti! En vielä oikein tiedä kuinka jakaa kalorit ja paljonko missä on mitäkin, joten ekan päivän nirsoilin ehkä vähän turhankin paljon. Tässäpä tän päivän vammailut:

Aamupala:
-Pikakahvi (2kcal) jossa ~½dl maitoa (20 kcal)
-Banaani (0kcal)
-Pikalatte automaatista, ei hajuakaan paljonko tässä pitäisi olla kaloreita D:

Lounas (koulussa)
-Ohrapipanoita (140 kcal)
-Porkkanapihvi (130 kcal)
-Läjä salaattia (0 kcal)
-Vettä (0 kcal)

Random väliateria:
-Sitruunajäätee+Vichy-sotkua (45 kcal)
-Lämmin Kuppi tomaatti-vuohenjuustokeitto (80 kcal) [Ihan parasta ♥]

Päivällinen:
-Makaronia (110 kcal)
-Jotain ruskeaa soosia (~40 kcal)
-Läjä salaattia (0 kcal)

Iltapala:
-Banaani (0 kcal)
-Kaakao (190 kcal)

Huomasin kuinka paljon jäin vajaaksi tuosta 900 kalorin maalista, joten päätin sitten nautiskella kaakaon parissa :D Kuten huomaa niin kotoa ei löydy kuin banaaneita, joten veikkaan että viikon päästä tursuavat voimakkaasti korvista. Lisäksi kaupassa kului ihan tajuttomasti aikaa kun piti etsiä se kaikkein kalorittomin vaihtoehto, tulihan siinä vähän typeräkin olo. Tämä ei muuten jää vain syömisiin, lisäksi tavoitteeni on päivittäin kävellä väh. 10000 askelta ja muutenkin olla vähän nykyistä urheilullisempi. Lisäksi yksi tavoitteista on mennä arkisin ennen yhtätoista nukkumaan (alkaakin tulla jo vähän kiirus).

Nyt kun olen päivän verran kokeillut, niin osaan paremmin jatkossa mittailla aterioita ja tajuan, ettei ihan kaikesta tarvitse nipistää pois. En tule joka päivä siis postailemaan mitään aiheesta, luultavasti aina silloin tällöin tai viimeistään kun "haaste" loppuu ja kerron sitten että kuinkas siitä eteenpäin.

Tjaah no eipäs mulla muuta, paketteja tunkee luukusta jatkuvalla syötöllä, paitsi se mun takkini, josta jo sain korvaukset kun ei sitä näkynyt eikä kuulunut. Ylihuomenna pääsen leikittämään lapsia tutorillan yhteydessä ja huomenna lähden kylille baardeilemaan (eli siis Helsinkiin etsimään reppua). Traconiakin vähän stressaan ja jännään, olis se jo täällä! Loppukevennykseksi maailman upein taideteos sekä minua hämmentäneet Ievan Polkan käännökset (mistä lie nuo oikein revitty :D). Oh don't you just love Finnish?

Einigkeit und Recht und Freiheit und stuff

Pari (5-6) päivää sittten kotiuduin Berliinistä takaisin koto-Suomeen ja raahauduin koneelle.  Pahoittelen postauksen köyhyyttä, blogger on ihan hanurista eikä halunnut ladata kamerani kuvia, joten saatte tyytyä  kännykkäsatoon.

Kuvat on aika jänniä, koska en oikein koskaan tideä, mitä matkalla kuuluisi kuvata. Esim. Eiffelin tornistakin löytää paljon hienompia kuvia googlesta, kuin jonkun randomin blogista. Mun mielestä matkoissa kivointa on se fiilis ja tunnelma, mitä ei kuviin voi vangita (tai ainakaan jos on yhtä taidoton kuvaaja kuin mä). Niinpä turvaudun paljolti sanalliseen selittelyyn kuvien ohessa

Pretzel♥

Shopping♥

G'morning & herpaderp mut oon niin ihana että oli pakko laittaa edes yksi naamakuva joten olkoot tällanen ultrakuuma

I have no idea was ist das but it's delicious

And here's what I bought:

Parit levyt Milka-suklaata (pienet levyt oli ~90snt ja isot 1,5€/kpl D:: Vihaan karkkiveroa)

Oreoita pari pakettia, 1,99€/kpl (Yhden sentin kolikot on syvältä)

Kirsikkakolaa puteli, 99snt+pantti. MIKSI OI MIKSI tätä ei saa Suomesta.

Koko kansan suosikkia eli iki-ihanaa pirisuklaata Schokakolaa kaksi ... kiekkoa? Ei ollut maitoversiota, joten tyydyin originaaliin. Kävin myös Rittersport myymälässä missälie, jossa sai suunnitella omanlaisensa levyn, mutta koska valinnan vaikeus iski niin tyydyin piparminttu- & kookoslevyihin ja lisäksi ostin pari sellasta minilevysettiä jossa on mitälie vadelmajugurttijuttuja ja sellasta. Lisäksi ostin aiempana vilahtaneet pinkit housut Kiina Trikoosta (joka sattui olemaan ihan hotellin vieressä), H&M:n perus vaaleansinisen kauluspaidan ja jotain sukkia ja kalsareita, koska vasta koneessa istuessa tajusin unohtaneeni pakata lainkaan vaihtovaatetta D:

    Sitten tarinaosuus... Saavuin Saksaan siis torstai-iltana, jolloin kävin pikaisesti pyörähtämässä kaupoilla ostamassa ruokia ja juomia. Seuraavana päivänä käväisin vilkaisemassa mm. Checkpoint Charlieta ja muurinpätkää, lisäksi kiertelin kaupoilla tarkoituksenani vierailla Neo Tokyossa hakemassa parit Agehat ja Eggit, mutta heilläpä oli lappu luukulla joten mieli maassa palasin takaisinpäin. Matkan varrella eksyin johonkin Siwan kaltaiseen puljuun, josta sitten ostin suklaita, keksejä ja Nutellaa. Myöhemmin sinä päivänä menin tuon Friedrichstrassen sillan alla olevan mäkkärin eteen, jossa tapasin erään paikallisen kaverin kaverin (?). Tarkoitus oli mennä jonnekin kahville tmv. jonkun hänen kaverinsa ja tämän kaverin kaverin kaverin kaverin kanssa (lål), mutta koska nuo kaksi olivat vissiinkin jossain shoppailemassa ja sanoivat vapautuvansa vasta kahdeksalta, jatkoimme seikkailua kahden. Lähinnä seikkailtiin junalla, istuskeltiin siellä täällä ja juotiin pirtelöitä D: Käväistiin myös parissa kaupassa (mm. sarjakuva/säläkauppa Big Robotissa) ja käppäiltiin vaan ympäriinsä. Tämä tyyppi on myös ihan tajuttoman hyvä piirtämään, näytti mulle joitain mitä oli töissään luppoajalla (eli koko ajan) raapustellut ja sainkin pitää yhden itselläni.

    Kahdeksalta (oikeastaan 10 yli, koska eihän tytöt koskaan ole ajoissa) nää sankarit ilmestyivät, ja me mentiin jonkun kiskan kautta puistoon hengailemaan. Tässä välissä en kaikkea kerro, koska laittomuuksia tapahtui (laittomia aineita ja lisäksi koko porukka alaikäisiä) mutta kuitenkin, aikamme istuttiin rannan näköisessä puistossa jonkun hohtogolfhallin vieressä ja hörpittiin vettä, jääteetä sekä jotain ruskeaa limsantapaista josta en ollut ihan varma mitä se oli, mutta hyvää kuitenkin! D: Muiden suunnitelmissa oli mennä erääseen ulkoilmatapahtumaan, mutta koska sisäänpääsymaksu olisi ollut 12€ per lärvi, niin he päättivät odottaa pimeää ja sitten sen turvin kiivetä aidan yli ja luikahtaa huomaamatta sisään. Koska itsellä oli jo seuraavana päivänä tiedossa lento kotiin ja halusin päästä turvallisesti hotellille, niin päätin joskus puoli kymmenen aikoihin että on mun aikani lähteä. Sain saaton juna-asemalle ja muut sitten lähtivät jatkamaan bailuja sinne minne ikinä nyt menivätkään.

    Seuraavana päivänä hain pari suklaalevyä lisää ja kiertelin kaupoilla hetkisen, ennen kuin nappasin taksin ja huristin takaisin Suomeen. Mukava retki ja olen reissuun kovin tyytyväinen, ehkä olis voinut vähän enemmän suklaata ja kirsikkakokista ottaa kun ovat jo melkein loppu :c

Loppuun vielä tiedotus, että lisään loput kuvat heti kunhan saan tämän ***** Bloggerin suostumaan yhteistyöhön kanssani.

Infoista tärkein kuitenkin on, että huehue vietinpäs synttäreitäni eilen. Lahjaksi toivoin Kaksin karkuteillä- DVD:tä, mutta koska ei kaupoista löytynyt niin jouduin olemaan tyhjin käsin ):  Päivä hurahti muutenkin muuttopuuhissa, joista tosin selviän vähähköllä vaivalla, sillä osa tavaroista on jo valmiiksi laatikoissa vielä edellisenkin muuton jäljiltä. Laiskuus palkitaan.

Hyvää syntymäpäivää myöskin João Henrique Lisboa-Carriedo-Mikälie a.k.a. Hetalian Portugali, joka synttäreistä huolimatta on edelleen 22. Vaikka onkin fan-made hahmo, niin kuuluu silti suosikkihahmojeni joukkoon, ah rakastan sitä takapiiskahomonhoukutinta (jollainen sille mielestäni kuuluu) ♥ Yritin herätellä piirustusinspiraatiotani ja taiteilin pari kuvaa herrasta, mutta koska blogger *murr* ja olemattomat taitoni, päätin tyytyä tähän Shin-Wolf:n devistä pöllittyyn kuvaan, jottei menisi ihan tekstiksi.

(Oikealla oleva jäppinen siis, vasemmalla Espanja)

Olen urakalla ostellut synttärilahjoja itselleni, mutta ajattelin tehdä niistä sitten oman postauksensa, kunhan loputkin paketit toivottavasti pian saapuisivat. Ja jos joltain löytyy Kaksin karkuteillä niin saa lahjoittaa, kunhan on se Suomi- versio, koska Lauri Tähkä.