Long time no ocean

Aloitin postauksen kirjoittamisen jo joskus viikko sitten, mutta jotenkin ei vaan huvittanut palata tauolta. Nyt olen kuitenkin lepuuttanut aivoja ja näin, joten hilpein mielin jatkan kirjoittelua. Tässä alussa oli ensin pitkät selittelyt miksi en ole kirjoitellut ja miksi kaikki on ihan hanurista, mutta loppujen lopuksi sillä ei ole mitään väliä. Tuskin ketään edes kiinnostaa. Niinpä sen sijaan päätin aloittaa lauantain ihan törkeänupeanmahtavasta keikasta, ja kertoa vähän tuosta jännästä päivästä. Tän kursivoidun jutun kirjoitin viime viikon torstaina, vähän huonommin menneen päivän jälkeen:

Tänään olen siis vaan virunut kotona tehden ei-mitään ja vellonut pahassa olossa. Mieltä onneksi piristi enemmän kuin paljon äiti, joka toi mulle äsken töistä palatessaan 2 tölkkiä litsilimsaa ja lipun lauantain Sigur rósin konserttiin ♥

Paikalle saavuin jonottamaan vain n. 4 tuntia etukäteen, ja yllätyin porukan silloisesta vähyydestä (tämä kuva ei siis ole niiltä hetkiltä). Vaikka olinkin vuorannut itseni miljoonilla kerrastoilla ja eristin maasta parilla Hesarilla, niin silti kylmä viima ja lumivesipaskasade saivat jäädytettyä mut. Loppuvaiheessa olin jo niin jäässä, etten oikeastaan tuntenut enää kylmää. Heitin takit ja muut sivuun ja asetuin "lähtöviivalle" valmiina menemään sisään. Jonotus palkittiin ja olin ensimmäinen matkalla permannolla, mutta sitten jotain varsin ikävää sattui D:

Niin, olin siis jonossa aluksi silloin kolmen maissa seitsemäs, mua ennen oli pari tyttöä meidän koulusta (lel) ja muutama hipsteripoika. Jossain vaiheessa kuitenkin joku venäläisrykelmä (joista yksi pipopää näkyy tuossa oikealla) tunki siihen eteen, ja koska kielimuurin vuoksi eivät ymmärtäneet (tai halunneet ymmärtää) yleisiä käytäntöjä, menetin paikkani. Mutta milläs mä vastaan panen kun sellaiset päätä pidemmät äijät puskee päälle. Onnistuin kuitenkin pääsemään areenan sisään ekana, mutta vartijoiden kielloista huolimatta noi Sergeit juos ihan täysillä mun ohitse. Alemmassa kuvassa näkyvä sinikynsilakkainen ruskityttö nappasi keikan päätteeksi jousen, ja sekös pisti vituttamaan :D Mutta kaikesta huolimatta pääsin silti eturiviin kun työnsin kumoon muutaman mummon.

Lämppäri oli ehkä hämmentävin ikinä. Joku saksalainen soitteli pianolla verhon takana selkä yleisöön päin epämääräistä astromusiikkia. Kukaan ei oikein tajunnut sitä, biisit kestivät 15min ja noh, ei ollut ihan mun juttu :D Sigurikin aloitti verhon takaa, mutta se oli huomattavasti paremmin valaistu, ja harsolle heijastettiin revontulia ynnämuuta.

 Joku random derp-kuva vailla tarkoitusta.

 Upea keikka niin musiikin kuin visualisuudenkin puolesta. Koska tuolla punamekkoisella keskellä olevalla torvitytsyllä oli synttärit, niin keikkasettiin kuului ekstrana myös Paljon onnea vaan, islanniksi. En kauheasti viitsinyt kuvia räpsiä, vaan keskityin enemmän itse keikasta nauttimiseen, ja oli kyllä koko rahan arvoinen. Ensin katsomo vain seisoi hiljaa onnellisesti hymyillen, mutta Hoppípollan kohdalla suunnilleen ainakin koko permanto räjähti laulamaan mukana. Itse taisin siinä kohtaa toiset kyynelet tirauttaa, mutta eivät kyllä jääneet viimeiksiksi. Emt, tästä on hankala kirjoittaa, koska se oli jotain niin upeaa mikä täytyy vain itse kokea. Tajuttoman upea päätösshow kiertueelle, puolentoista vuoden jälkeen kenties uudestaan?

 "So uhh... I think the show might be over now or smth"

 En juuri koskaan osta keikoilta mitään sälää, mutta päädyin kuitenkin tuhlaamaan hilujani ja ostin pinssejä ja tuollaisen julisteen, joka kaipailee kehyksiä.

Jotain kuulumisia koitan kirjoitella vielä tuonne loppuun, mutta ennen sitä parit asukuvat niiltä päiviltä kun muistin (ja jaksoin...) ottaa kuvat :) Koitin vääntää jotain kivoja kollaaseja, mutta juuh... Ei näillä lahjoilla pitkälle pötkitä :D ps. Anteeksi kakkaiset peilit

 Oon huomannut omistavani ihan jäätävän määrän kissakuvioisia vaatteita... Asukokonaisuuteen kuuluu myös style banaanini. Hiukset kiharsin tuollaisiksi kivoiksi patukoiksi, leikkasinpas otsatukankin! :3

Kauluspaita, kirahvipaita ja shortsit. Huomasin muuten kuvia ottaessani, että näytin ihan banaanilta, asennossa kuin asennossa. kenties matalien shortsien & pitkän paidan luomasta pitkäselkäisyysilluusiosta.

Tää on mun mielestä ihan semi kiva asu. toi hame on kauluspaidasta stailattu, enkä ikinä koskaan aiemmin ollut käyttänyt sitä, joten pääsi sekin välillä pois kaapista. Peiliankkurikoru oli kirpparilöytö. Ja noi jalkakuviot on rusetteja olevinaan.

Sain kutsun halloweenbileisiin, ja tässäpä olisi asuni sinne. Lakin jätin kuitenkin pois, koska se oli aika hiostava tuon peruukin kanssa. Niin ja tosta ei kauheasti erota, mutta mulla oli siis musta paita & musta hame. Jos olis halunnut luiden näkyvän vähän paremmin, olis toki voinut laittaa esim. mustat sukkahousut alle tai jotain, mut mitä turhia.

Ja tässä mitä puin päälle koulun halloween-"juhlaan". Ei hätää, alushamonen on matkalla jostain kiinasta ja toivottavasti pian kotiin. Eli ei siis lässähtäneitä loleja enää! Aiemmissa kuvissa esiintyi kiharaa karvaa peilissä, tästä peruukista oli kyse. Pahoittelen muuten, purin huulta jotenkin jännästi tuossa ylemmässä lähikuvassa ja ilmekin on sen mukainen :D

Tässä edellisillan "kerään kaikkea sälää mikä saattaisi mennä tuon kanssa"- panikoinnit, sekä vähän tarkempaa lähikuvaa tuosta ihanasta printistä. Hakusessa oli hattarapinkki hamonen, joten sellaisen myös hankin ^^

Hnngh hammslääkäri. Siellä oon käynyt nyt kahdesti, seuraava aika tammikuussa. Takahampaasta oli jo pitkän aikaa puolet irti, joten koko hammashan oli ihan jäätävässä kunnossa. Sain vihdoin äitin varaamaan mulle ajan puolestani, joten kai se ihan kiva juttu on. Tälläkin hetkellä tosin vielä harjaus ja muut hieman aristavat tuota hammasta, mut eiköhän se tästä.

Sain parit uudet ripset, jotka tässä näyttää kyllä vähän tökeröiltä. Alaripsiä päädyin käyttämään kahteen osaan halkaistuna, koska eivät tahdo pysyä kokonaisina. Laatu noissa on mitä on, mutta eipä ne paljoa maksaneetkaan :D

Voih, leijonakuningas (se aito ja alkuperäinen '94 VHS) katsottiin (tai no yritettiin, mutta kuva särisi ja vilisi silmissä joten päätettiin katsoa Kaksin karkuteillä tanskaksi dubattuna) pienissä "halloween-illanistujaisissamme" joissa ei kyllä Sawin lisäksi muuta halloweenia ollut. Se nyt oli vain tuollainen syy kerätä porukka kasaan tekemään asioita ja pitäähän sitä nyt vähän kaikkea juhlistaa. Viihdyin kovin, vaikka yöllä soinut kymmenen tunnin Gandalf-video vähän häiritsi unen saamista. Mutta muuten meno oli kovin hilpeää ja nuolin mutakakkutaikinakulhon ^^

Vasen kuva on vain sellainen viinikuminen silmämuna colassa. Se eritti jotain hitusia sinne ja oli aika kuvottavan näköinen. Mutta tuo oikea kuva. "Oih Dominosuklaata. Oreomilka oli taivaallista, varmaan tää käy korvikkeesta?"- ajattelin. Totuus oli kuitenkin karu, sillä jeesusperkele katsokaa tuota TÄYTTEEN MÄÄRÄÄ. Laitoin Maraboulle vihaista palautetta, mutten vielä ole ainakaan saanut mitään vastausta. Kauhiata harhaanjohtamista, Milkat kun suorastaan tursusi sitä ihanaa täytettä, eikä ollut sellaista "pari ilmakuivattua täytemöykkyä per pala". Että voikin ottaa suklaa päähän näin paljon.

Anteeksi jos söit jotain. Koulussa oli 50-v. synttärit, ja sen kunniaksi oli yhtä sun toista työpajaa. Yksi niistä oli sellainen jossa ykkösluokkalainen leikkeli hiirtä, mutta suuren suosion takia kaikki eivät päässeet näkemään. Onneksi käytävälle oli webcam-yhteys itse tilanteesta, joten mäkin pääsin näkemään :D Kyllähän toi aika vastenmielistä oli kun samalla söin jotain puolukkakakkua, mutta se nyt oli oma valintani joten en valita. 

Tossa alla on muuten kuva mun atm repusta, joka tosin tällä hetkellä on vieläkin likaisempi. Valkoinen on kyllä loistovalinta. Toi oikeanpuolimmainen on myös sieltä juhlista, "Blind portrait"- pajasta. Eli toisinsanoen vastasin pariin kysymykseen, ja henkilö X sen pohjalta teki muotokuvan. Pakko sanoa, että toi on kyllä tosi ihana, pitää raivata seinätilaa että saan senkin esille :)

Joulukalentereita on kolme, joten bring it on. Fazerin sain lahjaksi, äiti osti Dumlen ja tuo Frozen oli "varakalenterina", koska Dumlekalenterin kannen tekstin perusteella hän ilmeisesti oletti että siinä tulisi vain seitsemän karkkia ja mulle tulisi paha mieli :D

Ja loppuillan (plus huomisen) ohjelma näkyy tässä. Olen jo varhain aloittanut Yukiconin cossiasuni, koska harvemmin tuppaan saamaan niitä ajallaan valmiiksi. Tähtäimessä olisi ensimmäinen, loppuun asti 100% tehty sekä käyttöön päätyvä cossiasu, saa nähdä mitä tästä tulee. En vielä paljasta mitään, koska en voi taata että tästä tulisi mitään esittelyn arvoista. Kattoo nyt :D vinkkinä vain, että sain juuri kolme metriä hameen helmaa huoliteltua ja laskostettua. Joulupukilta toivon nuppineuloja, saattaisivat vähän helpottaa urakkaa, sillä tällä hetkellä omistan vain tuon yhden hikisen, jonka pöllin Berliinin-hotellistamme.

Tjaah, toistaiseksi ei muuta infoamisen arvoista. Mun uudet piilarit saapui maanantaina, ja ajattelin kirjoittavani jonkinlaisen arvostelun niistä :>
Tästä eteenpäin postailen jälleen sen väh. kerran viikkoon (yritän ainakin), niin ja btw hyvää puolen tunnin päästä koittavaa itsenäisyyspäivää, = univelkojen poisnukkumista.

In Grilled Cheesus we trust

En muista oonko koskaan kiittänyt lukijoita, mutta nyt ainakin tulee se tehtyä. Huomasin 30 rajapyykin rikkoutuneen, mikä on mulle ainakin iso numero, koska olen kauhean laiska kirjoittelemaan ja mainostamaan u_u Eli iso kiitos siitä että jotakuta kiinnostaa minunkin touhuiluni, toivottavasti ette jatkossakaan kauheasti kyllästyisi. n_n

Ylläolevista kuvista huomanee viikon kohokohdan, palasin nimittäin kokopäiväiseksi circle lens- käyttäjäksi. (pahoittelen alaripsivajetta, nykyiset on kauhean laihat mutta lisää on tilattu!) Edelleen oikeaa silmää kutittelee ja näin, mutta mulla on silmätippoja, joiden avulla pystyn käyttämään linssejä päivittäin. Kenties paskon näköni näin nykyistäkin pahemmaksi (plus mulla on riksi saada tulevaisuudessa silmänpainetauti koska sitä liikkuu suvussa ja sama löytyy äidiltäni ja hänen äidiltään), mutta mun arvoihini kuuluu isot silmät joten voin uhrautua sen eteen. :'D Priorisointi ennen kaikkea. 

Mut joo, käväisin siis Helsingissä tuossa lauantaina. Kiertelin kaupoilla, kävin One Direction worldissa (okei ovella pyörähdin) ja söin Sundmanilla (ennen viime lauantain reissua) kaikkea taivaallista ♥ Iskällä oli 90€ lahjakortti Royal-ravintoloihin ja koska mä olen niin ihana niin halusi sitten mut palkita maukkaalla aterialla. Kännykän kamera ei suostunut yhteistyöhön niin en saanu otettua kuvia </33 mutta takana istuva naikkonen räpsi senkin edestä ja sulkijaääni tottakai täysillä. Lisäksi hän käytti tätä kuuluisaa "Oli oli kyllä tosi hyvää mut en millään jaksa"- selitystä päästäkseen eroon jälkiruoasta, jonka jälkeen päätti sitten vielä kahvin hörppästä. Se nainen oli ihan oikeasti kaikkea mitä ravintolassa ei pitäisi olla, ja iskän mukaan mäkin vaikutin sivistuneeltä siihen muikkeliin verrattuna (ja en edes tiedä miten veistä pidetään kädessä).

Ennen pidin Tangle Teezer- hypetystä typeränä, ajatellen että en tosiaan maksa yli viittätoista euroa hiusharjasta ja ei se nyt niin hyvä ole kun ei edes kahvaa ole. Noh, 3+1-päivillä myytiin kyseistä ihmettä kympillä, joten nappasin pinkin (tottakai) ja ajattelin että no miksei. Ja jos nyt näin voi sanoa, niin olen ihan rakastunut tuohon harjaan D: Todellakin kehujen väärti ja aivan täydellisyys, ainakin soveltuu hyvin omille hiuksille, ei revi lainkaan ja suorastaan liukuu karvoituksen läpi. Eikä kahvattomuuskaan häiritse. Toinen ostokseni jonka takia edes lähdin Helsinkiin, oli tuollainen pinkkiin vivahtava beige bleiseri. En yhtään tiedä miten tuollaista kuuluisi käyttää, mutta himo polka dot-kuosiin ja tuohon ihanaan väriin pakotti ostamaan tän. Maksoin 8€, eli ei ollut älyttömän kallis, mutta toivon että päätyisi käyttöön saakka. ^^

Postisetä toi mulle tällaisen punaruskean peruukin, jollaista en tosiaan ole tilannut. Laatu on ihanan pehmeää ja värikin ihan jees, mutta toisaalta en tiiä onko tällaiselle edes käyttöä. Ensin meinasin suoraan myydä sen, mutta toisaalta tykästyin vähän tähän yllätykseen, ilmainenkin kun oli. Enpä tiiä, ehkä käytän tota kerran pari ja sitten katson että ansaitseeko paikan luotani. (Huomatkaa upeat Petri Nygård- lasit jotka tilasin ilmaiseksi joltain häröltä sivulta)

Pakollinen päivitys. Katsoin eilen illalla Gleen torstain jakson "The Quarterback", joka oli siis muistojakso edesmenneelle Corylle aka Finn Hudsonille. Myönnän itkeneeni silmät päästä koko jakson ajan ja niin tekivät myös näyttelijät, mutta tavallaan surullisinta oli ettei se edes ollut näyttelyä. Voin vaan kuvitella miltä Lea Michelesta tuntui tehdä tuota jaksoa, mutta juuh, kaikin puolin ihana jakso ja yääh. Tapahtumat sijoittuvat ajankohtaan pari viikkoa hautajaisten jälkeen, lisäksi kunnioituksen nimissä poismenon syykin jätetään mainitsematta. Juustojeesus hänestä huolehtikoot.

"Everyone wants to talk about how he died, too, but who cares? One moment in his whole life; I care more about how he lived, and anyone who has a problem with that should remember that he was my brother" - Kurt Hummel

No nää nyt ei liity mihinkään, kunhan vain ovat loppukevennyksinä. Ajattelin mennä kirpparille bongailemaan typeriä juttuja ja vauhtiraitaisten kalsareiden sekä iänikuisten bengalintiikeri-levyjen seasta löysin nämä kaksi varsin mielenkiintoisesti nimettyä tuotetta. Ylempi siis "maailmankartta" josta olisi kyllä irronnut halvalla kehykset, sekä oikealla "Ping Pong ruukku". Paikalle oli eksynyt myös vesikauhuisia puolikaljuja vauvanukkeja, mutta koska en tahdo teidänkin menettävän yöunia, niin jätän kuvan laittamatta. Uteliaimmat voivat kuitenkin katsoa löydön omalla vastuulla linkin takaa. Niille jotka eivät tiedä, olen siis nukkeharrastaja ja mulla on ties minkälaisia creeppereitä huone täynnä, mutta tämä oli kyllä jotain ihan liikaa...

Ps. Syyslomaa koko ensi viikko ja party hard ♥