Packet form Julie (♥) & some experimental cooking

Miksi oi miksi läppärini ei voisi olla muistikorttia lukevaa sorttia? Noh anygays, kuten otsikko sanoo niin postaus vietetään paketteja aukoen sekä jotain kokkailuntapaista harrastaen.

Mmh, taisi olla viikko sitten jollei kaueminkin, kun postiluukusta oli kolahtanut kaksi pakettia. Koska toisen olin joka tapauksessa kuvaamassa, niin miksei toinenkin (tylsempi) siinä ohessa, just in case if anyone happens to care. 

Paketti numero 1 (se jännempi) tuli rapakon toiselta puolen USA:sta, iki-ihanaiselta Julielta (ehkä ihanin ja söpöin ikinä). Se oli tarrojen peitossa ja muutenkin ulkoiselta olemukseltaan tajuttoman suloinen.

Numero kaksi taas eli tuo pikkuruisempi (josta aloitamme) tuli ilmeisesti Hongkongista, mistä useimmat tilaamani kiinakrääsät saapuvat. Vähän jännitti että mikähän tilaus kyseessä, mutta toisaalta rapinasta jo päättelin sisällön, mutta onhan käärepapereita aina kiva repiä auki. 

Ta-dah! Paketti sylkäisi läjän pieniä decoden-koristeita, eli tuollaista muovista sälää mitä voi liimailla minne nyt lystää. Eipä ole vielä tullut sitten ollenkaan tarvetta, mutta enköhän mä niille jotain keksi. Yksi pupu oli korvapuoli, mutta muuten kaikki kunnossa kuten pitääkin.

Sitten Julien paketti. Olin odottavinani minulle luvattua Scott Pilgrimin kutospokkaria (kiitos tämän liki täydellisestä kokoelmastani puuttuu enää osat 4 ja 5), mutta kun raotin kuorta niin sieltä suorastaan tulvahti kaikkea ihanaa ekstraa! D: Mamegoma- hylje, X-men ja San-X ainakin osuivat silmään. 

Ääni, jota tätä tutkiessani pidin oli luultavasti jotain "EEP EEP"- ininän ja hyperventiloivan hengityksen väliltä ja oletettavasti näytin kutakuinkin tältä:

*HAAALLELUJA*

Luettu vasta n. kolme kertaa, mutta se nyt vaan on puoleensavetävämpi kuin Väinö Linnan Sotaromaani

Ihan liian söpö Sanrio- vihkonen jota en varmaan raaski käyttää :c

Comic Con -pinssi, EEP   lievän ihana ja kunhan reppuni kotiutuu niin pääsee käyttöön (toivoen ja olettaen, etten hukkaaisi sitä)

Nämä löysivät paikkansa mun kaapin ovesta, aivan tajuttoman siistejä julisteita + kirjanmerkki!

Miten osuva voikaan olla? Viime postauksessa esittelin Mamegoma-kalenteriani ja kuten arvata saattaa niin tämä pikkuinen pussukka pääsi siihen keikkumaan ja komeilemaan. Rakastan ♥

Noniin, parit väliaikakommentit. Yllä näkyy kirjekuori, jossa oli kortti kirjeineen ja vähän lisää tarroja. Oikealle kun käännätte katseen, niin näette postikortteja, Rilakkuma-tarran sekä jotain mainoskortteja, jotka myöskin eksyivät kaapinoveeni.

*vetää henkeä*

Ihan törkeän upea kortti, joka tottakai päätyi myös esille ♥

I don't like them, I LOVE them (ah cliché)

Tarroja ja joku läpyskä, jotka kaikki laitoin seinälle keikkumaan

Pullip-tarroja!!1 D: Tuo Minty mix kenties myös tarra, en tiedä mutta seinälle meni

Tässäpä vielä koko komeus jolla postisetä minua ilahdutti. Voih sai kyllä hymyilemään loppupäivän ajaksi (ja sitä hymyä riitti kyllä vielä seuraavallekin päivälle)

Mm-mm-mh. Sitten jotain vähemmän kivaa, nimittäin MENIN KEITTIÖÖN!!1 Mitä ruoanlaittoon tulee, olen ihan peukalot tiedätte varmaan missä. Kaikkia luonnonlakeja uhmaten päätin kuitenkin viikonloppuna kokeilla kokata jotain jännittävää, koska nälkähän siinä pääsi iskemään. Koska kaapista löytyi monen montaa sorttia tonnikalaa sekä kananmunia, päätin yrittää kokata "meksikolaisen tonnikalaomeletin", ah fancy. Tässäpä sitten kuvasatoa enemmän tai vähemmän onnekkaasta säädöksestäni.

Munat kutakuinkin mössätty, tonnikala avattu ja valmiina paistamaan!

Tonnikalat kivasti toisella puolikkaalla, oletuksena että toinen flipataan päälle ja sitä sitten kivasti lämmitellään...

Juuh elikkäs en tiedä mitä kävi, mutta yht'äkkiä pannulla olikin vain epämääräinen läjä. Munalettu repesi ja njooh...

Laitoin jotain vihannesta kylkeen, pikkuisen asettelin ja vaihdoin valaistusta ja kas siitä tulikin ihan syötävän näköinen.Maussakaan ei juuri moittimista ja palovammoja vain vain kaksi. Kokkailu on kivaa!

First thing last. Tracon-ranneke saapui eilen ja UUUHUHUHU en malta odottaa ♥ Tällä kertaa mulla on seuraakin, joten en joudu olemaan pelkästään se nolife luuseri joka istuu yksin nurkassa pizzaa mutustelemassa, joten oletettavissa on hieman normaalia vauhdikkaampi con! (toivottavasti) Tokana päiväni hillun kigurumissa, ekasta en ole vielä varma. Voisin loleilla jollei elitistit hyökkäisi niskaan ja nauraisi mua pihalle Tampere-talosta, mutta toisaalta voisin koittaa räpeltää jonkun köyhän cossinkin. Kettumaista kun Frostbitesta tuli K-18, mutta koska tarkoitukseni oli sinne mennä Valko-Venäjänä (oi kyllä), niin sekin jää sitten toiseen coniin. Traconiin en ehdi saada cosplayta valmiiksi, joten sinne ei auta kuin keksiä jotain muuta.

Juuh ei mulla muuta, moro. Pahoittelen vielä sinne tänne pomppivia kuvia ja tekstejä, vaikka kuinka taistelen julmaa bloggeria vastaan niin ei tästä tule kuin itkua ja hammastenkiristystä.